Politiikan paradoksi ei ole ainoastaan se, että sinne hakeutuvat ja valikoituvat yleensä ne, joiden päällimmäisenä tavoitteena on oma tai puolueen etu. Monet seuraukset tästä totuutena pitämästäni asiasta ovat joskus melko kammottavia. Kovasti on paheksuttu valelääkäreitä ja joku tuomittu jopa vankeuteenkin, mutta miksi?
Kun joku poliitikko valitaan vaikkapa valtionvarainministeriksi, ei häneltä vaadita minkäänlaista tehtävään sopivaa koulutusta tai pätevyyttä. Koska nämä hallituksen ”ihmelapset” kuitenkin ovat oman alansa ylimpiä auktoriteetteja, he tosi innokkaasti yrittävät toimia kaikissa asioissa, jotka kyseiseen hallinnonalaan kuuluvat. Vähääkään häpeilemättä nämä ”valeasiantuntijat” antavat lausuntoja, joita todelliset asiantuntijat koettavat sitten selitellä ja tasoitella. Ainahan sieltä rivien välistä paistaa totuus, mutta kukapa siitä oikeasti välittää. Jos välittääkin, on sille hyvin vähän tehtävissä.
Täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella herrat ja rouvat sitten ajavat uudistuksia säästöjen nimissä, vaikka totuus useimmiten on jotain ihan muuta kuin säästämistä.
Kyllä se vaan niin on, että säästämisestä ei kannattaisi puhua, jos ei edes tiedetä mitä säästäminen on. Enhän minäkään mikään säästämisen asiantuntija ole, mutta tuotantotalousinsinöörinä kuitenkin tajuan, että ainakin tässä paljon puhutussa kuntauudistuksessa hallitus on pahasti metsässä. Ihan kirkkain silmin uskallan väittää, että tämän asian taloudelliset vaikutukset ymmärrän paremmin kuin Urpilainen, Virkkunen ja Katainen yhteensä.
Ensinnäkin on selvää, että kuntien yhdistämistä ei voida päättää piirtelemällä kauniita karttoja piirustuslaudan ääressä. Lopulta päätetään, että nyt kuvat näyttävät hyviltä… siitä vaan pakkoliitoksiin jos eivät muuten suostu.
Aina on olemassa kuntia, jotka hoitavat asiansa hyvin, ja myös kuntia jotka hoitavat asioitaan vähän huonommin. Pääsääntöisesti toisilla menee hyvin ja toisilla huonosti, eikä tähän juurikaan ole vaikutusta kunnan koolla. Saattaa jopa käydä niin, että jos kunta, jolla mennee hyvin, väkipakolla liitetään kuntaan, jolla menee huonosti, saadaan aikaan kunta jolla menee hyvin huonosti.
Kuntia yhdistettäessä pitää tarkastella tosi monia asioita, ja lopullisessa päätöksessä sitten käyttää kokonaisvaltaista harkintaa. Esimerkiksi palveluiden saatavuus ja logistiikka ovat huomattavasti tärkeämmässä roolissa kuin asukasluku. Kuntien elinkeinorakenne ja sen mukanaan tuomat mahdolliset synergiaedut ovat tärkeitä asioita myöskin. Ajatellaanpa vaikka tätä Kalajokea ja näitä länsirannikon kuntia. Himanka on jo liitetty Kalajokeen joten siitä ei nyt sitten sen enempää. Entäpä Pyhäjoki? Miksi hallitus on kaavaillut sen liittämistä Raaheen? Tosiasiallisesti siihen ei ole yhtään järkevää ja kestävää perustetta. Pyhäjoelle rakennettava ydinvoimala on tietysti jonkinlainen houkutin jokaiselle sen ympäristökunnalle, sillä onhan sen rakentamisesta saatava hyöty varmasti kaikkien mielessä. Tietysti Kalajoenkin, mutta Kalajoella on myös tarjottavana jotain vastikkeeksi. Meillä on satama ja meillä on lentokenttä. Toki molempia pitää hieman entrata, mutta ne ovat jo olemassa. Himanka, Kalajoki ja Pyhäjoki ovat kasitien yhdistämässä helminauhassa, joten sitäkin kautta logistiikka olisi kohtuullisilla kustannuksilla kunnossa.
No juu… en minä kaikkien kuntien asioita osaa kertoa, enkä päättää, kun en ole ministeri. Tässä nyt vain pieni esimerkki kuntaliitoksesta, jossa olisi jotain järkeä. Kaipa siinä sivussa menisi pari köyhää pikkukuntaakin, mutta hallituksen kaavailema Kalajoki - Oulainen - Ylivieska olisi todellinen rahareikä niin valtiolle kuin kunnilekin. Alue on yksinkertaisesti liian suuri, ja luultavaa on, että myös valtaistuimesta taisteltaisiin. Ihan heti en huomaa kohtuudella saatavia etuja tällaisen kunnan muodostamisesta.
Puolustusvoimien säästöihin en nyt tässä yhteydessä ota paljon kantaa. Se nyt on selvä, että sellainen kokonaisvaltainen vaikutusten arviointi on tyystin unohtunut. Sen tajuan, ja sattumalta tiedänkin, että Dragsvikin varuskunta on aina ollut maanpuolustuksen kannalta tarpeeton. Onpahan vain ollut ruotsinkielisten leikkipaikka, jota on pidetty pystyssä suomettumisen ehkäisemiseksi ja suojana suomenkielen turmiollista vaikutusta vastaan. Sotilaallista merkitystä sillä ei paljonkaan ole ollut. Se sai siis armeijan alasajosta huolimatta edelleen jäädä.
Luulen tietäväni myös, että Ilmasotakoulu olisi ollut Kauhavalle tosi paljon tärkeämpi kuin se on Jyväskylälle. Kaipa se kokonaisharkinnassa olisi pitänyt ottaa huomioon. Samoin olisi pitänyt huomioida myös se, että Kauhavalle on rakennettu loistava sotilaslentokenttä, kun taas Jyväskylän kenttä on tarkoitettu siviili-ilmailun käyttöön.
Ja lopuksi: miettikääpä tätä!
Joutuisitte suureen leikkaukseen, jossa tarvitaan suurta ryhmää suorittamaan tätä leikkausta. Paikalle tuleekin monta valkotakkista miestä, mutta kenelläkään ei ole leikkaukseen tarvittavaa koulutusta tai kokemusta. Antaisitteko näiden ”valelääkäreiden” suorittaa leikkauksen?
Meidän hallituksemme on tällainen valelääkäriryhmä, joka kaikesta huolimatta suorittaa suuria leikkauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti