Suomi ja korruptio

Sanovat, että Suomessa ei ole korruptiota. Niin väärä kuin tämä uskomus onkin, se saa suomalaiset poliitikot rinta rottingilla vaatimaan kehitysmaiden hallituksilta läpinäkyvyyttä ja korruption kitkemistä.

Korruption yleisin muoto on ns. "hyvä-veli-järjestelmä", joka on niin yleinen, että sitä pidetään peräti maan tapana ja se on jotenkin muuttumut melkein hyväksyttäväksi. Yleisen määritelmän mukaan pidetään korruptiona kaikkea valta-aseman väärinkäyttöä yksityisen edun saavuttamiseksi. Yksityinen etu on kuitenkin niin hämärä käsite, ettei sitä Suomessa yleensä noteerata, ellei ole näyttöä, että joku on saanut suorastaan selvää rahaa.

Jos raha ei ole vaihtanut omistajaa, ei siis ole tapahtunut mitään korruptioksi nimitettävää rikosta. Niinpä koko hyvä-veli-järjestelmä, tuttu poliisimestari, sekä poliittiset lehmänkaupat jäävät määritelmän ulkopuolelle. Valta turmelee ja ehdoton valta ehdottomasti.

Suomalaiseen politiikkaan mädännäisyys on levinnyt ja niin pahasti, ettei Marja Tiurin, Matti Vanhasen ja "Kanki" Kaikkosen selkeät rikokset ole johtaneet minkäänlaisiin tuomioihin. Ilkka Kanervan vapauttamista vasta harkitaan.

Nämä olivat vain muutamia esimerkkejä. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että ne olisivat ainoat.

Kaikesta tästä huolimatta yli 90% Suomen ksansasta luottaa esimerkiksi poliitikkoihin. Tämä siitäkin huolimatta, että 26% pitää todennäköisenä, että poliisiorganisaation sisällä esiintyy korruptiota.

Tosi huolestuttavaa on, että 5% poliitikoista sanoo tietävänsä, että yksi tai useampi virkaveli on syyllistynyt lahjonnan ottamiseen.
No onko tämä 5% nyt niin huolestuttavan paljon? Kyllä se on. Jos 5% sen myöntää, tarkoittaa se sitä, että ainakin 10% tietää, vaikka osa ei myönnä. Jokseenkin luultavaa on, että suurin osa lahjontarikoksista tehdään niin salassa, ettei siitä tiedä yhtään kukaan... paitsi nämä asianosaiset.

Korrputiota vastustavan ja tutkivan Transparency Internationalin (TPI) julkaisemassa korruptioindeksissä Suomi on yleensä sijoittunut kärkipäähän. Olisikohan tänä vuonna ollut peräti neljäs.

Läheskään kaikkia korruption ja politiikan tutkijoita tuo indeksi ei oikein vakuuta. He väittävät, ihan niin kuin minäkin: "Korruptio Suomessa on saamassa sellaiset mittasuhteet, että asiat luisuvat hallinnastamme, ellemme mahdollisimman pian laita omaa pesäämme kuntoon."

Onhan se surullista, jos maailmalla rehottaa lahjonta ja epärehellisyys, mutta kuitenkin...

Kyllä oma pyykki kannattaa ensin pestä.

Puhelinyhtiöiden kauniit puheet

On se hyvä, että puhelinyhtiökin tarjoaa laajakaistaliittymää. Se olisi erittäin hyvä apu, kun täällä nk. katvealueella ei oikein mikään nettiyhteys tunnu pelittävän. Näin se on, ei pelitä kaikista lupauksista huolimatta. Herra Sakari Saunalahti ei meinannut millään suostua irtautumaan sopimuksista, vaikka vaimoni pystyi aukottomasti todistamaan, että ei päässyt nettiin ei. Olettehan te päässeet kerran viikossa, sanoi Sakari Saunalahti ja kirkkain otsin vaati maksua koko kuukaudesta... aina vaan.

Tokihan se asia sitten järjestyi, kun ihan paperinen kirje lähetettiin itselleen ylipääjohtajalle. Ei vastannut herra johtaja itse, mutta pani kuitenkin juoksupoikansa pyytämään anteeksi ja purkamaan sopimukset.

"Meillä on keinot", sanoi herra DNA, ja lupasi kahdeksan kaunista ja paljon muuta hyvää. Ja minä tietysti syyttämään vaimoani Pirjoa, että sinulla vaan ei kone toimi, kun taaskaan ei näyttänyt antennista huolimatta toimivan. Ja voi hitto... ei toiminut minullakaan melkein tuliterässä läppärissä. Joskus toimi, joskus ei... Kauniit puheet olivat jotenkin unohtuneet ja pelkkää ymmärrystä löytyi.
"Joo, ei siellä toimi ei... pitäisi tehdä sitä ja tätä... ja lautasia rakentaa.

Ei hitto, ei se noin voi mennä...

No sehän oli melkein kuin taivaan lahja, kun puhelinyhtiön äijä soitti ja teki oikein makean tarjouksen kiinteästä laajakaistayhteydestä. Melkein jo onnistui myymään liittymän Pirjolle. Olisi onnistunut minullekin, jos vain jotenkin olisi voinut luottaa lupauksiin.

"Sano sille äijälle, että otetaan, jos tekee sen tarjouksen paperilla, tai kirjoittaa vaikkapa sähköpostiin."

"Ei se käy", sanoi herra puhelinyhtiön kaupparatsu. "Meidän tapamme toimia on sellainen, että soitellaan ja lupaillaan, mutta mitään todisteita ei lupauksista saa jäädä." "Voi voi", sanoi vaimoni, "mutta kun meillä on niin huonoja kokemuksia noista puhelimessa annetuista lupauksista, kyllä pitäisi saasa kirjallisena." "Ei, ei sovi mitenkään", toisteli herra kaupparatsu, "kun se ei ole meidän tapamme toimia." "Onpa surullista", sanoi Pirjo. "Tämä kauppa kovasti kiinnostaisi, mutta kun olen sen verran viisastunut, että en enää tee kauppoja pelkkien puheiden perusteella. Enkä ainakaan puhelimessa."

Niin siinä kävi, että kauppa jäi tekemättä ja varmasti kumpaakin osapuolta harmitti. Vaikea nainen tuo vaimoni Pirjo... oikein vaikea, mutta hyvä niin.

Olen sitä mieltä, että jos joku ei uskalla panna tarjoustaan paperille, ei oikein ole edes tarkoitus seisoa puheittensa takana.

Onkohan se ihan oikeasti puhelinyhtiön antama ohje, että puhukaa mitä tykkäätte, kunhan pidätte huolen, että ette jää valheista kiinni.

Ai niin, että on kotisivut... Joo. Onhan meilläkin kotisivut. Kotisivut vaan eivät tee kauppoja keskenään.

Koulu on sivistyksen sydän

Kallassa ei ole koulua. Se varmasti johtuu siitä, että itse joutuisin olemaan sekä opettaja että opppilas. Kokemuksesta tiedän, että olisin hyvä opettaja, mutta huono oppilas. Sitä paitsi, nykyisin olen jo niin huonokuntoinen, että en millään jaksaisi koko päivää juosta pulpetin ja kateederin väliä. Todella väsyttävää ensin puhua ja sitten ääntä nopeammin juosta kuuntelemaan, mitä tuli sanottua.

Kalajoella on kuitenkin vielä monta koulua jäljellä kohtuullisen suuresta lopettamisvauhdista huolimatta. Monet näistä kouluista ovat kyläläisten kokoontumispaikkoja ja harrastustoiminnan keskuksia. Sellainen koulun tulisi ollakin, eikä vain paikka, johon oppilaita tuodaan taksilla muutamaksi tunniksi päivässä.

Lopettamispäätöstä pitäisi harkita vähintäinkin kaksi kertaa. Siis kaksi kertaa niin paljon kuin nykyisin harkitaan. Oikeasti ja aidosti pitäisi laskea ne hyödyt ja haitat, joita koulun lopettaminen ja loppupeleissä myös myyminen aiheuttaisi. Sitten pitäisi miettiä, miten oppimismäärä voitaisiin säilyttää, jos päätettäisiin, ettei koulua lakkauteta. Entä jos lakkautettaisiin, mutta ei myytäisi?

Kaikissa tapauksissa tulisi kuitenkin muistaa, että elävän kylän keskipiste on koulu. Joka tapauksessa koulun lakkauttaminen tarkoittaa kylän kehittämisestä luopumista. Vain erittäin harvoin voidaan kuvitella lapsiperheen muuttavan kylään, jossa ei ole edes koulua.

Vihdin kunta on hyvä esimerkki järkevästä asuttamispolitiikasta. Pieni Härkölän koulu lakkautettiin muutamia vuosia sitten. Se jätettiin kuitenkin kunnan omistukseen ja asukkaiden käyttöön.

Kun tilanne muuttui, ja asukasluku kasvoi, niin yllätys, yllätys. Koulu otettiinkin uudelleen myös koulukäyttöön.

Enhän minä sellaista väitä, että Kalajoella olisi kouluasioissa virheitä tehty. En edes tiedä, mitä ennen tänne muuttoani on tehty. Rohkenen kuitenkin epäillä, että ihan aina ei asioita harkittaesa ole ajateltu kaikkia vaihtoehtoja. Tämänkään kaupungin taloudessa ei muutamilla tuhansilla tai edes kymmenillä tuhansilla ole niin suurta merkitystä, että se riittäisi myymisen perusteeksi. Vakaasti uskon, että ainakin joissakin tapauksissa pelkillä vuokratuloilla hankittaisiin sama summa muutamassa vuodessa. Tästä olisi seurauksena se, että koulu olisi edelleen asukkaiden käytössä ja voitaisiin tilanteen muuttuessa ottaa uudelleen koulukäyttöön.

Siitä olen yhtä mieltä kaikkien kanssa, että Kallaan ei koullua kannata rakentaa. Ehkä muuten, mutta kun koulukyydit Rautiosta olisivat niin vaikea järjestää.

Petetäänkö maahanmuuttajia?

Katselin tuossa ohjlemaa eteläpohjalaisten hankkeesta tuoda vietnamilaisia Suomeen.

No minähän en ole mikään nirppanokka, kun maahanmuuttajista puhutaan. Päinvastoin, kyllä nirppanokka on jossain ihan muualla. Kuitenkin suostun arvostelemaan tätä Kauhajoen projektia. Se ei vain tunnu kohtuulliselta, että ihmiset tuodaan kylmään pohjolaan, työllistetään vuodeksi tai pariksi ja sitten potkaistaan kortistoon.

Voihan sitä taas joku ihmetellä, miksi minä Kalajoella Kauhajoesta puhun. No oikeastaan siksi, että Kauhajoella on maahanmuuttajien kotouttamisessa tehty isoja virheitä. Nämä kaksi "maalaiskaupunkia" ovat elinkeinorakenteeltaan hyvin toistensa kaltaisia. Kyllä joo... Tietysti Kalajoen valttina on myös matkailu, mutta se pikemminkin tukee tätä maahanmuuttajien kotouttamistarvetta. Siitä minä siis puhun.

Me tarvitsemme maahanmuuttajia, jos haluamme säilyttää tuotannon tason ja korkeahkon elintasomme. Se nyt vaan on niin, että meille ei synny riittävästi lapsia, että me pystyisimme ihan omavaraisesti pitämään riittävän väestöpohjan myös tulevina vuosikymmeninä.

Kalajoen tulisi nyt aloittaa tämä kotouttaminen ihan uudelta pohjalta. Niiden parinsadan täällä jo olevan elämäntilanne ja tosiasiallinen ammattitaito tulisi mahdollisimman pian kartoittaa ja vaikkapa osittain yhteiskunnan avulla pyrkiä saamaan heidät osaamistaan vastaaviin tehtäviin.

Niin ja sitten... Jos kerran meille kelpaa heidän työpanoksensa ja heidän maksamat verot, tulisi meidän pystyä myös kohtelemaan heitä tasavertaisena suomalaisten kanssa.

Oli se Kauhajoella törkeyden huippu, kun porukkaa tuotiin Vietnamista ja sitten "laman" iskettyä potkittiin tämä tuontityövoima ensimmäiseksi ulos.

Raakaa ja vastuutonta, sanoisin!

Nyt Kauhajoella sinnittelee viisi vietnamilaisperhettä, joista ainakin kaksi karkoitushuan alaisina. Viranomaisten mielestä he eivät elä tuloillaan, jotka ovat alle € 2000/kk. Suurinpiirtein samat viranomaiset, jotka uskovat suomalaisten elävän muuutamalla satasella, ovat nyt tätä mieltä. Suomessa on viranomaisilla aina se suurempi tieto kuin asianomaisilla itsellään, olipa kyse mistä asiasta tahansa. Nämä vietnamilaiset kun rohkenivat olla sitä mieltä, että näilläkin tuloilla he hyvin pärjäävät ja elävät jopa paremmin kuin Vietnamissa.

Niin, niin... olen nyt sitten vaikka nirppanokka tai nokkanirppa, mutta vastuuta pitäisi olla ulkolaisten maahantuojilla. Jos ulkomaalaiset halutaan integroida suomalaiseen yhteiskuntaan, on heitä tuettava tuossa hankkeessa.

He eivät ole työvoimaa, jota käytetään tarvittaessa. He ovat ihmisiä. Yleensä tosi hyödyllisiä uussuomalaisia.

Työttömyys ja mistä se johtuu

Miten se niin voi olla, että tämä pieni kansa ei pysty työllistämään kaikkia työkykyisiä ja työikäisiä ihmisiä? Pankaas nyt miettien tämä.

Suomi on lähes saman kokoinen maa kuin Saksa. Uskallan väittää, että meillä on jopa suuremmat luonnonvarat kuin Saksalla, joka työllistää viisitoistakertaisesti sen määrän työntekijöitä, mitä Suomi pystyy työllistämään.

Niin, kyllä tästä voi tulla vain yhteen johtopäätökseen. Suomen päättäjät ovat päättäneet väärin. Väittävät, ettei meillä muka ole markkinoita.

Höpö höpö. Menkööt katsomaan Nuijamaalle tai Vaalimaalle ja miettikööt sitten, minne ne rekat ovat menossa. Siellä puomien takana on markkinat, jotka nielevät kaiken, mitä pystytään tuottamaan.

Se on ammattitaitokysymys.

Meidän mahdollinen työttömyys ja lama ei siis johdu siitä, että rahaa ei haluta lähettää jonnekin kriisimaihin. Mahdollinen lama aiheutuu paremminkin siitä, että tätä rahaa on holtittomasti syydetty noihin pohjattomiin kaivoihin.

Tosiasiassa laman syynä ovat taitamattomat ja ammattitaidottomat poliitikot, jotka eivät vain myönnä osaamattomuuttaan.

Jos asiat oikein hoidetaan, meillä on pikemminkin työvoimapula kuin työttömyys. Tuskinpa eläkeiän nostamista kannattaa tähän lääkkeeksi ottaa, silä onhan sekin jonkinlaista elintasoa, että loppumatkasta saa terveitä eläkepäiviä. Ei ihmisen ihan kuolemaansa asti tarvitse töitä tehdä.

Otetaanpa vielä kerran esimerkiksi se Saksa. Saksa työllistää pelkästään ulkomaalaisia enemmän kuin Suomessa on asukkaita. Tosiasiassa mekin tulemme tarvitsemaan maahanmuuttajia.

Oikeasti me tarvitsemme niitä jo nyt, mutta emme taida osata hyödyntää tätä potentiaalista työvoimareserviämme.

Ihan nyt sattumalta tiedän, että esimerkiksi täällä meidän Kalajoellamme asuu parisensataa ulkomaalaista, jotka haluavat elää ja asua täällä. Monet heistä ovat korkeasti koulutettuja, mutta tekevät ns. "hanttihommia". No, kaikki työ on arvokasta, mutta kyllä arkkitehtia tarvitaan muuhunkin kuin perunannostoon. Eikä eläinlääkärikään ihan parhaimmillaan ole puuseppänä.

No vaikea kielihän tämä suomi on ja kielen opettamiseen pitää varmaan satsata. Uskalla kuitenkin väittää, että kielen opettaminen lääkärille on aika paljon helpompaa kuin lääkärin kouluttaminen vaikkapa suutarista. Suutari pysyköön lestissään.

Ihmeellisiä ovat herrojen tiet. Onhan meidän hyvä hallituksemme tehnyt jo monesti tällaisia silmänkääntötemppuja. Vaikka niin, että armeijaa käymättömästä on tehty puolustusministeri, ajokortittomasta liikenneministeri...

Jyrki, Jyrki... älä tyrki

"Jyrki, Jyrki... älä tyrki. Tee joskus miehen työ!"

Kun nyt muutenkin hyvin laajalti ja sekavastikin käsittelen tässä blogissani kaikkia yhteiskunnan asioita Kalajoen ulkopuolellakin, niin miksi en sitten tapaus Järvilehtoa. Toki minä uskon, että ei hän kaveriaan tahallaan tappanut... vaikka melkein. Sitä minä en usko, että sitä venettä olisi ajanut joku muu kuin Järvilehto itse. Ei sitä usko kukaan muukaan, sillä kyllä niin suureen hurjasteluun tarvitaan vähintään vahvasti kännissä oleva formulakuski. Ihan oikeasti ei kukaan ns. tavallinen ihminen olisi edes uskaltanut ajaa sellaisessa paikassa vauhtia.

Mikä se miehen työ sitten olisi, jonka Jyrki sitten voisi tehdä? No joo.. eihän sitä tapahtumaa mitenkään voi poistaa, mutta kuitenkin. Eihän se kiva ole mennä kiven sisään, mutta voisit Jyrki nyt olla iloinen, että et saanut enempää. Ainakin minun kavereista suurin osa on sitä mieltä, että liian vähällä pääsit. Ihan oikeasti ihmishenki on paljon arvokkaampi ja se pitäisi sinunkin Jyrki ymmärtää.

En minä tiedä, miten sinä menettelet, mutta jos itseni koetan sovittaa asemaasi, niin en ainakaan kehtaisi tuosta pikkutuomiosta valittaa. Tuhkassa kieriskelisin, anteeksi pyytäisin ja ainakin tuplaamaan tuomion pyytäisin. Rahallakaan ei tätä uhrin omaisille voida sovittaa, mutta miten se olis Jyrki, jos jättäisit itsellesi vain pienen leipärahan ja antaisit kaikki loput tuolle kärsivälle perheelle.

Saisithan sinä työttömyyskorvauksen se jälkeen, kun olet linnasta päässyt. Vai onko sotu-maksut jääneet maksamatta? No, kyllä työmarkkinatuen kuitenkin saat.

Ka ylen olen ymmärtämätön

Kyllä lakia soveltaa saa, muta ei rikkoa. Oikein minä melkein säikähdin ihan pikkusen, kun tämä James Bond... vai oliko se nyt Hirvisaari, tuomittiin vihapuheista tuntuviin sakkoihin. Kovasti olen minäkin ollut joskus vihainen puhuessani jossakin jostakin. Niinpä ajelin pari päivää ihan hiljaa ja puolilla valoilla pelätessäni, että nyt ne poliisit minut nappaavat.

Enhän minä onneton siinä hötäkässä edes muistanut, että eihän täällä Kalajoella poliiseja ole. Valtiohan on säästänyt sulkemalla tästä kaupungista poliitilaitoksen.

Sitä paitsi, en minä edes tiennyt, enkä tiedä vieläkään, mitä se sellainen vihapuhe on. Ehkä niiden aika taas tulee, kun tulee pikkujouluja ja niissä puhutaan suut puhtaaksi. Jos ei suu puhumalla puhdistu, otetaan vähän spiritusta avuksi, niin se kyllä desinfioi aivotkin. Sitten vaan sanoista tekoihin ja lopuksi turpaan, kun ei vihapuheet auttaneet.

Hirvisaarta en tunne, enkä hänen puheitaan ole kuullut, mutta jotenkin vaan tuntuu, että pikkuisen köyhää on, jos tuollaisiakin juttuja täytyy oikeudessa käsitellä. Luulisi oikeudella olevan muutakin tehtävää, sillä olipa mies kirjoittanut ihan mitä tahansa, niin kyse oli kuitenkin hänen omista mielipiteistään. Turha Suomen kanssaa on niin tyhmänä pitää, ettei se tätä tosiasiaa olisi tajunnut.

Minullakin on omia mielipiteitä - uskokaa tai älkää. Yksi niistä on se, että suomalaisessa politiikassa on paljon Hirvisaarta isompia rosvoja, joille pitäisi tuomioita alkaa saada. Lahjukset ja luottamusaseman väärinkäyttämiset ovat niin vahvasti "maan tapa", että ainakin tähän asti niistä on päässyt anteeksipyynnöllä.

Onko se sitten kuitenkin niin, että kun kansa huomaa, että poliitikkoja ei lainkaan tuomita, niin oikeusjärjestelmämme voi heristellä sormeaan. Soo, soo... ei noin saa sanoa, tuomittiinhan me se Hirvisaarikin. Ai mistäkö... no se kirjoitti blogiin omia mielipiteitään.

Niin totta, totta. Rumastihan se kieltämättä oli tehty, ja ymmärtämättömyyttä kuin eduskunnan varojenhoitajalta silloin 70-luvulla, kun eduskunnan komeroista löytyi miljoonia. Verot oli palkoista kyllä pidätetty, mutta kun ei oikein tiedetty, mihin ne olisi lähetetty, niin pantiin kenkälaatikkoihin ja kaappiin. Siellä ne olivat kaikkien käytössä, ja kun asia lopulta selvisi, selittivät vastuuhenkilöt vain, että ei ymmärretty.

En tosin yhtään ihmettele, jos ymmärrys meneekin valtion tolkutonta rahantuhlausta katsoessa. Ai ettäkö ei mitään tolkutonta. Ok. Kyllä minä kerron teille, kunhan nyt ensin olette noista linnan juhlista selvinneet.