Onkohan tämä viisasta?

Taisin hieman epäillä jossakin vaiheessa meidän päättäjien järjen juoksua. Pitkällä tähtäyksellä ei tietenkään voi aina sanoa, mikä on viisasta mikä sitten ei, mutta näyttää siltä, että karmeimmatkin ennustukseni näyttävät käyvän toteen.

Hyvin skeptisesti suhtauduin aikoinani sisäilmaongelmiin, mutta siltä näyttää, että hometaloja vain sittenkin on olemassa ja niissä eläminen on suorastaan vaarallista. Olen toki kulkenut pitkän tien oppiakseni asioita, mutta tuon asian olen oppinut kantapään kautta. Jos talossa on ongelmia, niin niitä vain on, eivätkä ne poistu, jos asia lakaistaan maton alle. Homesieni kasvaa siellä maton alakin ja aiheuttaa ihmisille sairastumista.  Asiaan ei suinkaan vaikuta rakennuksen ikä, vaan suunnittelun ja rakentamisen heikkous. Arkkitehtuurin ”jumalaa” en halua syylliseksi nimetä, mutta kuka keksikään tasakatot! Täysin sopimattomia Suomen oloihin, aikaa myöten vesi tulee kyllä sisälle, tehtiinpä mitä tahansa.

Homeen ilmaantumisen alkuaikoina sairastuneet leimattiin likipitäen hulluiksi, jos he kertoivat ongelmistaan. Kun sairastuneiden määrä vain nousi ja nousi, oli ongelma lopulta otettava vakavasti ja nyt uhrataan sitten satoja miljoonia vahinkojen korjaamiseen ja sairastuneiden hoitoon.

Nyt eletään sitten samanlaista aikaa tuulimyllyjen aiheuttamien sairastumisten kanssa. Kun tuulivoimayhtiöt sanovat, että et voi sairastua, sinun on vaan uskottava, vaikka kansainväliset tutkimukset muuta sanovat. Ja Suomessa lääkärit ovat hiljaa.  

 

Eikö me voitaisi noista homerakennuksista ottaa opiksi ja uskoa nyt satoja vibroakustiseen oireyhtymään sairastuneita? En ehkä olisi halunnut enää lyödä päätäni seinään, vaikka en itse olisi sairastunutkaan, mutta varmasti minulle haluttiin osoittaa, mistä oikeasti on kysymys.

En ole halkeava lepakko, mutta kyseisen oireyhtymän uhri kuitenkin. Koska en ole ainut täällä Suomessakaan, olisi viranomaisten syytä ottaa asia vakavasti.

Kysyin, onkohan tämä viisasta.   Kysymyksen kärki onkin siinä, että onko viisasta sijoittaa satoja miljoonia hankkeisiin, jotka lopulta todetaan terveydelle vaarallisiksi ja sitten sijoittaa lähes toinen mokoma siihen, että kaikki koetetaan saada ennalleen.

Näin tulee käymään myös niin sanotun tuulivoiman suhteen. 

Myönnän kritisoineeni usein suomalaista päätöksentekoa ja sen lyhytnäköisyyttä. Melko järjettömiä päätöksiä tehdään, kun on kerran tullut sanottua jotain ihan ”mutu-tuntumalla”.  Sitten ilmenee se kuuluisa suomalainen sisu. Vaikka päätökset osoittautuisivat kuinka virheellisiksi, niistä pidetään sitkeästi kiinni.

Eivätkä virheelliset päätökset pelkästään energiapolitiikkaan ja rakennusteollisuuteen rajoitu. 

Melkoisia kummajaisia on myös meidän liikennepolitiikassa ja ennen kaikkea verotuksessa.

Jälleen kerran omaa kokemusta, jossa en siinäkään ole yksin. Myytävänä oleva tyhjä talo tuottaa tappiota päivästä päivään.  ”Tuulivoima” ajoi meidät pakosalle, eikä talo tunnu menevän kaupaksi, ehkä juuri tästä syystä. Ei edes tossun jälkiä tule lumihankeen, mutta kiinteistövero juoksee.

Mielestäni rakennukset, joita ei käytetä, pitäisi vapauttaa kiinteistöverosta.

Onko totta, että metsä, joka kasvaa jatkuvasti, on sitten vapaa tuosta verosta.  Eikö metsä ole oikeasti kiinteistöä? 

En ole laskenut, kuinka monta kilometriä Suomessa on valmiiksi rakennettua rautatietä, jolla ei ole muuta kuin hyvin satunnaista tavaraliikennettä. Olen täysin vakuuttunut, että pienellä järjestelyllä ja sopivalla kalustolla monet radan pätkät saataisiin myös henkilöliikenteen käyttöön.

Väitän, että suomalaisessa päätöksenteossa ei ole järkeä siksi, että päättäjiltä ei vaadita järkeä.  Riittää kun on hyvä hiihtäjä tai juoksija ja sitten suomalainen.

Nyt sitten herätään siihen, että meiltä väki vähenee, eikä meinata keksiä keinoja tähän avuksi.  Lukekaapa näitä blogejani taaksepäin, niin löydätte sieltä lauseen, jossa sanotaan maastamuuton olevan suurempi ongelma kuin maahanmuuton. Tervetuloa vain mamut, me tarvitsemme teitä.  Toivottavasti kunnon ihmisten pakkopalautukset lopetetaan.