Konsulttikielto?

Joku talousoppinut yliopistomies väläytteli konsulttikieltoa yhteiskunnallisista asioista päätettäessä. Sehän olisikin hyvä tapa säästää, sillä tiedettyä on, että konsultit ovat niitä yhteiskunnan kalleimpia tiedonjakajia. Melkein jokainen hallitus ja Suomen jokainen kunta on käyttänyt maksettuja konsultteja. Himas-kohu lienee yksi viimeisimmistä herättäjistä. Ei siksi, että tutkimus olisi ollut erityisen kallis…  ei ehkä siksikään, ettei sitä kilpailutettu. Suurin osa ihmisistä vain piti tätä horoskooppia täysin tarpeettomana.  Tällaisia tarpeettomia horoskooppeja tehdään tässä yhteiskunnassa jatkuvasti.

Nykyisessä järjestelmässä konsulttien käyttö on kuitenkin pakollista, sillä poliittisesti valitut päättäjät eivät ole yleensä niin päteviä kuin itse uskovat. Tosiasiallinen päätösvalta on siis annettava politiikan ulkopuolisille asiantuntijoille.

Asioiden muutos vaatisi perusteellisen poliittisen remontin. Hallituksen ministereille tulisi asettaa tietty pätevyysvaatimus. Ihan varmaa on, että talousasioista pystyisi talousoppinut keskustelemaan ja päättämään huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi kansakoulunopettaja.  Toki kyseinen fiktiivinen henkilö monesta asiasta paljon ymmärtää, mutta tuskin riittävän paljon.

Huomattavasti yksinkertaisempaa asia on kunnallisella tasolla. Lautakuntiin tarvitsisi valita vain kunkin alan spesialisteja nykyisen äänimäärän sijasta. Se vaatisi kyllä poliittista tahtoa, mutta ei edes lain muutosta.  Kunnat säästäisivät miljoonia pelkästään sillä, että lautakunnat tietäisivät mitä tahtoisivat ja konsulttien käyttö tosiasiallisesti jäisi olemattomiin kun kunta voisi käyttää omia asiantuntijoitaan.

Tästä asiasta olen jo puhunut niin että päätä särkee.  Ehkä se joskus auttaa, mutta tuskin niin kauan kuin nykyiset vallanpitäjät keskittyvät vain paikkojensa säilyttämiseen.  Hyvin harva kieltäytyy kunniasta vetäytyen siksi, ettei tiedä asiasta mitään.  On aika harhaista luulla, että yksikään ihminen äänestää lautakuntien jäseniä, vaikka nykysysteemin mukaan puolueet näyttävät niin luulevankin.

Muutoksista hyötyisivät kaikki, jopa poliitikotkin, joille hyöty tulisi viiveellä. Siis samaan aikaan kuin muillekin ihmisille.  Ehkäpä poliittinen järjestelmämme ei vielä ole kypsä tällaiseen.  Toivotaan että edes lapsillemme saamme annettua paremman maan, jossa ei ole poliittista eliittiä eikä ”hyväveli”-järjestelmiä.