Kohtuudella voidaan avatia kansanedustajalta kohtuullista nuhteettomuutta. Jos joku kansanedustaja saa kohtuutonta kestitystä tai ylisuuria lahjoja, olisi vähintäänkin ymmärrettävä, että nämä lahjukset eivät ole tarkoitettu esimerkiksi kansalainen Hilkka Kanervaiselle, vaan nimenomaan kansanedustajalle, tai jossakin muussa vaikutusvaltaisessa asemassa olevalle henkilölle. Jos ihminen ei tätä ymmärrä, on hän tavallista tyhmempi ja siitä syystä oikeasti kykenemätön hoitamaan yhteisiä asioita.
Todennäköisesti hän kuitenkin ymmärtää lahjan ja oman asemansa keskeisen riippuvuuden. Tässä tapauksessa hän tietysti syyllistyy lahjuksen vastaanottamiseen.
Tosi heikko puolustus on se, että hänellä ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin, joihin lahjonnan antaja toivoo hänen vaikuttavan. Lahjan antajalla on kuitenkin ollut aihetta olettaa, että mainittu vaikutusmahdollisuus on. Tosi heikkoa moraalia osoittaa se, että lahjus on otettu vastaan, vaikka henkilö on ollut tietoinen kykenemättömyydestään vaikuttaa asioihin.
Olipa asia niin tai näin, on kyseessä jokseenkin törkeä menettely.
Suomalaisen oikeuskäytännön mukaanhan se kuitenkin on ollut niin, että poliitikkoja ei tuomita syytteestä huolimatta.
Niin se on ainakin ollut. Toivottavasti löytyy tuomioistuin, jolla on selkärankaa tuomita rikokseen syyllistynyt valekansanedustaja. Tämä voisi tapahtua yhteisen edun nimissä, sillä totisesti se tekisi hyvää meidän poliittiselle järjestelmällemme.
Kukahan vielä muistaa 60-70-lukujen vaihteen tapahtumia, kun korkeita eduskunnan virkamiehiä vapautettiin sillä perusteella, että olivat toimineet ymmärtämättömyyttään. Tämä Hilkka Kanervaisen ymmärtämättömyys toki on ollut laajalti tiedossa, mutta... kun nyt kuitenkin on kyseessä muutoin täyspäiseltä vaikuttava henkilö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti